135 - Jyväskylävinkkejä!

Moro! Muistatte ehkä kun kerroin käyneeni postcrossaajan paratiisissa Jyväskylässä vieraillessani? Löysin nimittäin tuolla reissulla tieni kahteen aivan superihanaan kauppaan, jotka voisivat mielellään laajentaa myös Tampereelle.. ;-)

1. Harjun Paperi

Harjun Paperi on tosi suloinen pikkuputiikki Jyväskylän keskustassa Yliopistonkadulla. Kuten sanottua - kauppa tosiaan on kuin kirjeiden kirjoittelijan ja korttiharrastajan taivas - valikoimaa löytyy niinkin pienestä kaupasta aivan valtavasti; tarjolla oli lukematon määrä postikortteja, tarroja, teippejä ja kaikenlaista muuta paperitavaraa, jotka olisin mielelläni kiikuttanut Tampereelle. Omat lempijuttuni olivat ehdottomasti älyttömän laaja korttivalikoima, ihanat sisustusjulisteet ja, uskokaa tai älkää, kauniit paperipillit :-D Mulla meni ihan jäätävä määrä rahaa tähän kauppaan, mutta yhä edelleen uskottelen itselleni että se kaikki tavara oli jokaisen sentin arvoista.. Hinnathan olivat kyllä sanalla sanoen melko suolaisia, mutta kerrankos sitä, krhm. Ihan ykkösjuttu mitä lähdin hakemaan olivat liikkeen instagramista (@harjunpaperi) bongaamani Nukkumatti-kortit. Löysin liikkeestä myös kauan himoitsemiani Beatrix Potter -kortteja, joita keräilin myös itselleni kappaleen jos toisenkin. Mukaan lähti myös varmaan kolmekymmentä muutakin korttia tarrojen ja parin magneetin lisäksi! Menkää ja nähkää (ja ostakaa). ♥ _ ♥

2. Pienikamari

Toinen saman henkinen, joskin hieman kaikenlaisen pikkutavaran myyntiin erikoistunut liike on Kilpisenkadulla sijaitseva Pienikamari. Tähän kauppaan on muuten todella lyhyt matka Harjun Paperista! Vink vink vaan :-D Pienikamari on nimensä mukaisesti pieni liike, tosin koostaan huolimatta ihan tupaten täynnä kaikkea ihanaa tavaraa aina postikorteista koruihin, leluihin ja sisustustavaraan. Pienikamarin paras juttu oli ehdottomasti suuri Muumi-valikoima, josta minun oli kovin vaikea pitää näppini erossa. Tästäkin kaupasta onnistuin löytämään puisia Muumi-magneetteja, osa oli jopa sellaisia etten ollut Helsingin Muumi-kaupassakaan nähnyt moisia. Pienikamari on Harjun Paperin tavoin todella ihana pikkukauppa, jossa voisi hiplailla kaikkea tovin jos toisenkin! Menkää myös ehdottomasti tänne jos ikinä satutte Jyväskylään matkaamaan :-)

Olenkohan muuten ikinä maininnut keräileväni magneetteja? Meidän jääkaapin ovi on kuulkaas valloittavan värikäs näky kaikkine ihanine magneetteineen! Niin ja onko joku teistä käynyt näissä ihanissa kaupoissa?

133 - “No medicine cures what happiness cannot”

Hei! Mulla on ollut viime aikoina aivan merkittävän onnellinen olo, joten halusin vähän ylistää sitä tällaisen pienen kuvapostauksen muodossa :-)
Ostin tuossa jokin aika sitten uudet ihanat Kettukarkki-verhot, jotka vielä odottaa lyhentämistään ja paikoilleen asettamista. Onkohan oikeasti edes ihmistä joka tykkää kettukarkeista? Minusta ne on aivan kammottavan makuisia, mutta tykkään tuosta printistä! Neuloin myös teemaan sopivat sukat, jotka on minun ensimmäiset kirjoneulesukat, tosin niistä tuli niin kireät ettei niitä voi oikein pitää jalassa.. :-D
Oon toteuttanut luovuudenpuuskiani piirtelemällä pitkästä aikaa. Jos vain joskus sais jotain oikeaakin aikaiseksi, eikä vaan tämmösiä monisteiden taakse tehtyjä tuherruksia. Pöh.Kuten kerroinkin, niin olin tuossa pari viikkoa sitten Jyväskylässä tervehtimässä siskoani ja hänen kissojaan! Jyväskylä on kyllä niin kiva kaupunki, tosin koko sen ajan kun mie olin siellä niin näyttäytyi vaan aika harmaissa sävyissä.
Olen tehnyt minun ihanasta Vilijonkka-muistikirjasta sellaisen leikekirjan tyyppisen kirjasen, jonne kokoan kaikenlaisia pieniä muistoja. Olen myös juonut litroittain teetä sekä syönyt paljon jätskiä!Viime viikolla oli hetken ajan hieman kotoisampi tunnelma, kun lumi satoi maahan ja kaikenlisäksi iskäkin kävi kylässä! Toivon, että pian taas satais paljon lunta, tai ainakin että Torniossa ois lunta kun meen sinne ensi viikolla :-)
Paras viimeaikoijen juttu on kuitenkin ollut ehdottomasti viime keskiviikkona ollut Mewin keikka, jota kävin katsomassa ihanan Maijun kanssa (ei oltu nähty yli viiteen vuoteen!!!!) ♡ Mew on minun kaikkien aikojen lempibändi ja olin niin onnellinen keikalla ja sen jälkeen että vieläkin aivan pakahdun kun mietin sitä! Bändi soitti ymmärtääkseni pidemmän setin kuin ikinä koskaan missään ja oli tosi kiva nähdä Mew alkuperäisessä kokoonpanossaan. (Bo oli muuten ihan jäätävän kuuma huh) Mutta niin siis keikka oli ihan superhyvä, paljon parempi kuin Provinssissa viime vuonna ja olin tosi positiivisesti yllättynyt kaikesta ja setti oli NIIN HYVÄ siis NIIIIIIIN HYVÄ huh, en tiiä voiko tuosta laittaa enää paremmaksi. Okei nyt ja aina odotan Repeaterbeateria ja oisin halunnu kuulla myös Making Friendsin livenä mutta ehkä sitten joskus! Nyt vaan vellon tässä onnellisuuden meressäni.

Onnellinen minä ja uusi paitani jonka ostin keikalta!! Mewin 20v-patch on myös muisto keikalta, Johan heitteli niitä yleisöön yhdessä vaiheessa ja Maiju sai sellaisen ja antoi sen minulle ♡♡ Että voiko tässä nyt edes olla olematta onnellinen ja kakkaamatta sateenkaaria????

128 - Hometown glory

Kaikkien niiden vuosien jälkeen kun uhosin lähteväni Torniosta niin kauas kuin pippuri kasvaa, on todella vaikeaa sanoa ääneen, että mulla on kotiin oikeasti tosi kova ikävä. Olen tässä viimeisen kuukauden ajan yrittänyt selvittää, että mikäs paikka tämä Tampere nyt oikein on, sillä Tampere ei ollut mulle oikeastaan koskaan mikään vaihtoehto. Ei ikinä. Ei missään nimessä siksi, että minulla olis ollut jotain tätä paikkaa vastaan - en vain tiennyt Tampereesta mitään, enkä oikeastaan voi sanoa tietäväni vieläkään. Osaan sanoa, että asun Suomen kolmanneksi suurimmassa kaupungissa, suuren valtatien varrella, mutta en minä tästä Tampereesta oikein muuta tiedä. Kaikki on suurta ja pelottavaa. Mutta kuitenkin jännää. Mutta silti tuntuu, että olen vähän hukassa.


Viime aikoina olen soitellut äitin ja iskän kanssa poikkeuksellisen paljon, sillä mulla on ollut niitä tosi kova ikävä. Iskän kysyessä "joko on koti-ikävä", oon sanonut että ei, vaikka eihän se pidä paikkaansa. Tuntuu vain kamalan väärältä ikävöidä takaisin, kun on puhunut kotikaupungistaan niin ikävään sävyyn jo vuosikaudet ja odottanut kuin kuuta nousevaa sitä, että pääsee vähän katselemaan maailmaa muuallekin. En kuitenkaan voi väittää ettenkö olisi pettynyt, etten nähnyt ihan ensimmäistä ensilunta, joka Tornioon satoi joskus viime viikolla. Kaikkein parasta oli aina herätä omassa huoneessa sellaiseen aamuun jona vain tiesi, että nyt on tullut lunta ja sitten rientää ikkunalle kurkistelemaan kaihtimien välistä vain huomatakseen, että maa on hennon lumipeitteen alla.Eräänä yönä viime toukokuussa menin lempipaikkaani yöpiknikille ja mietiskelin, että minnehän minä sitten Tampereella menen, kun on levoton olo eikä kotona ole tilaa minulle ja ikäville ajatuksille. Kotona olisin keksinyt vaikka sata vaihtoehtoa. Olisin voinut kävellä lempipaikkaani, ottaa alle auton ja ajaa iskän luo, mennä tutkimusmatkalle niille metsäkaistaleille, jotka pienenä olivat varsinaisia aarreaittoja pienine mustikkapensaineen. Minne minä osaan täällä suunnistaa?
Kesä meni kamalan nopeasti ohi ja tuntuu kuin minulla olisi ollut vain hetki aikaa sanoa heihei Torniolle. Eihän kyse nyt ole siitä, ettenkö minä sinne saisi palata tai mennä käymään milloin tahansa, mutta paluu tänne tulee aina olemaan vaikeaa siksi, että kodin pitäisi olla nyt täällä. Vaan kun ei se ole. Enkä minä tiedä, tuleeko kotini olemaan kotikotona enää ikinä. Se tuntuu kovin pelottavalta. Menenkö minä sinne enää ikinä jäädäkseni? Tuleeko vielä sellaisia päiviä, ettei paluuta jonnekin muualle ole? Että kun ollaan kotona, niin sitten myös ollaan kotona.
Oltuani Tampereella vähän yli viikon totesin, etten ole ikinä ollut näin pitkään poissa kotoa. Nyt olen ollut poissa kotoa tasan kuusikymmentä päivää, mikä tuntuu ihan hirvittävän paljolta, mutta toisaalta tuntuu niin hyvältä tietää, että tasan viidenkymmenenkuuden päivän jälkeen minä pääsen taas kotiin. Vain vähäksi aikaa, mutta kuitenkin. Kotikotiin.

ENG: I'm just feeling a bit homesick.

126

Ennen kuin muutettiin Torniosta tänne Tampereelle, muistin onneksi skannata Kreikan matkalla otetut filmikuvat. En tiedä mikä vika tuossa filmissä oli tai oliko kehitysvaiheessa sattunut jotain vai olinko vain laittanut filmin kameraan huonosti, mutta jotkut kuvat ovat vähän hassusti toiselta puolelta tummempia kuin toiset. Mutta semmosta se filmille kuvailu on! Koskaan ei voi tietää mitä käy. Tällaisia olivat siis alkukesän tunnelmat.

ENG: Before moving from Tornio to Tampere, I luckily remembered to scan the analog photos I took during our trip to Greece in May.

[1] Varpaiden kuvailua rannalla!
[2] Näkymä suuren suurelta parvekkeeltamme. Kaikki tuo vihreys ♥
[3] Hotellin omistaja asui hotellin vieressä olevassa talossa, jonka pihalle me kurkittiin partsilta!
[4] Minusta oli niin hauskaa kun talojen katoilla näki pyykkejä kuivaamassa!
[5] Johtuen siitä etten ollut ennen käynyt oikein ulkomailla, minulla oli reissulle kaksi tavoitetta: nähdä kunnon sininen meri ja palmuja. Tässä siis niitä palmuja!
[6] Lempitavernan ruokalista. Chicken souvlaki, nam!
[7] Yritin ottaa salakuvaa hassusta adoniksesta, joka Baywatch-tyyppisesti hölkkäili edestakaisin rantaaviivaa pikkuruisissa pinkeissä Speedoissaan. Olihan se näky!
[8] Illalla mentiin varkain istumaan aurinkotuoleille. En vieläkään voi käsittää, että niillä loikoilusta pitää maksaa päivisin.. Vieläpä seitsemän euroa!
[9] Ja se meri. Kreikka oli niin kaunis.
[10] Auringonlaskun jälkeen.
[11] Kävin ekaa kertaa Starbucksissa tuolla Haniassa ja pääsin heti kokemaan, että mitä siitä seuraa kun ulkomaailainen kirjoittaa toisen ulkomaalaisen nimen :-D Kassapoika risti minut Utahiksi, mutta annan kyllä anteeksi kun oli niin komeakin!
[12] Näkymät aurinkotuolin yläpuolella :-D
[13] Parvekenäkymät auringonlaskun aikaan.
[14] Ihanat (kulku)kissakaverukset!
[15] Kattokaa nyt, miau!
[16] Hanian venetsialainen satama. Niin nättiä.
[17] Uskolliset Vansini palvelivat minua tuollakin reissulla. Jos teillä ei ole vielä Vanseja, niin kannattaa kokeilla! Parhaat kävelykengät ever.
[18] Tommosella paatilla käytiin tunnin mittaisella meriretkellä.
[19] Venetsialaisen sataman näkymiä.
[20] Kaunis sivukuja.
[21] Tämä oli niin riipaiseva! Tuo koira-rukka makoili ja hölkkäili keskellä ihan järjettömän vilkasta autotietä, tuokin auto tuossa on liikkeessä :-( Pikku reppana, toivottavasti se elää ja voi hyvin tänäkin päivänä.
[22] Yks minun lempikuvista tällä filmillä, heijastus meidän parvekkeen ovesta.
[23] Korkea palmu siellä! Olin noista niin innoissani :')
[24] Sumea meininki, eheheh..
[25] Paluubussi lentokentälle, nyyh! Niin hienot maisemat.
[26] Kauniit muovisandaalini ;-)


I miss those days!

125 - Sadepäivänä

Tänään, sadepäivänä, päätin leipoa mutakakun. Siitä tuli kaikkea muuta kuin kakkumainen - se oli melkein kuin ison vuoan kokoinen keksi, niin murea siitä tuli. David onneksi tykkäsi siitä. Tänään, sadepäivänä, sain paljon kehuja kurssikavereiltani ja se jos mikä oli kivaa. Tänään on ollu kaiken kaikkiaan ihan kiva sadepäivä. Olen kuunnellut minun uutta lempikappalettani, ihastellut sateessa entistä enemmän kihartuneita hiuksiani ja iloinnut hienosta postikortista.Hienon postikortin lisäksi sain myös uudet hienot puhelimen kuoret.Muutama viikko sitten koittaneen sadepäivän kunniaksi ostin hienon Muumi-sateenvarjon (vaikkei ollut varaa), jonka jälkeen sateet loppuivat kuin seinään. Jokohan sille olisi lähipäivinä käyttöä?Munakoisokello pääsi tänään ensimmäistä kertaa täyttämään tehtävänsä.Kuten sanottua, mukava sadepäivä kaiken kaikkiaan.

ENG: Rainy days.

120

Hei! Pahoittelut etten ole kerennyt päivittelemään blogia, viime viikot on olleet niin hektisiä ja uskoisin että samanlaista tulee olemaan ainakin tämän viikon loppuun asti. Perjantaina raahasin pyllyni tänne Tampereelle ja täällä sitä nyt ollaan apuaiik. Muuttojärjestelyt on siis vielä vaiheessa ja aika pahasti!Palataan taas sitten kun kiire vähän helpottaa!

ENG: Hi guys and sorry for the recent lack of updates! Last Friday I finally moved to Tampere permanently and before that I had so many things to do back in Tornio. I promise I'll start updating my blog more often when this hassle ends!

117 - Crete pt. 4

Täältä pesee viimeinen osa Kreikan kuvia :> Tai no, tietty postaan vielä filmikuvat kunhan kaivan skannerin esiin! Tälle postaukselle mulle ei oo mitään selkeää aihetta, kunhan vain random kuvia jotka vielä halusin julkaista.Kasvillisuus Kreetalla oli niin kaunista! Etenkin nuo ekan kuvan kukat, voi vitsi. Toisaalta mulla oli allergiaoireet melkeimpä pahimmillaan kun lähdettiin reissuun, niin kaikki tuo kukoistus kyllä kuului yöllä sitten minun aivastusorkesterissa.. Eniveis, meidän hotellin pihalla kasvoi paljon erilaisia puita ja ainakin yksi niistä pukkasi jotain hedelmääkin, ehkä persikkaa? Ois niin siistiä jos Suomessakin vaan kasvais hedelmäpuita siellä täällä ja niistä vois sitten noukkia vaikka matkaevästä. Ellen ois kaikille hiton hedelmillekin allerginen..
Olin positiivisesti yllättynyt kun ei tavattu mitään normaaleja itikoita kummempaa Kreetalla, olin ihan varma että törmättäisiin johonkin jättiläishämähäkkeihin tai torakoihin, mutta ei sentään!

Ja sitten tietysti vielä on kirjoitettava niistä lutusimmista, eli katueläimistä! Tiedän kyllä ettei niihin saisi koskea ja että ne kantaa tauteja ja blaablaa mutta irti olevat kissat jokapuolella miukumassa veivät voiton! Kattokaa nyt! Eräskin rannalla chillaillut koira tuli ja antoi mulle märän pusun kun olin poistumassa aurinkotuolilta. Sitten se vielä seuraili meitä hetken aikaa :-)
Tämä reppana oli niin vanhan ja heiveröisen näköinen ja sitten se kaiken lisäksi makoili vaan evääkään hetkauttamatta autotiellä! Ylemmän kuvan vanhus taas piti vahtia joka ilta (ja varmaan päivisinkin) erään kioskin portailla. Voih.

ENG: Here are the last pictures from Crete, although I will post some analog photos later :-) The flora in Crete was amazingly beautiful and those pink flowers in the first picture were my favourites. Also I think it's way too cool that there are trees that grow fruits and you can just eat them if you feel like doing so! Of course if they're not on someone's yard, hehe. The stray cats and dogs definitely stole my heart, I wanted to carry every single one of them home with me!