"I'VE GONE TO LOOK FOR AMERICA"




Viime vuoden lopulla sattuneista epäonnisista tapahtumista poiketen minua on kerrankin potkaissut onni! Hain helmikuun lopulla vähän spontaanisti ja katotaan nyt mitä tästä tulee -asenteella harjoittelupaikkaa Yhdysvalloista. Annoin motivaatiokirjeeseen kaikkeni ja työstin sitä tuntitolkulla päiväkausia. Monen kuukauden jännityksen jälkeen sain kuulla olevani haussa jatkossa ja pari viikkoa siitä eteenpäin sain tietää saaneeni paikan! Kaikki tuntuu vieläkin tosi epätodelliselta ja vieraalta, ennen kaikkea siksi, että en ole ikinä kokenut mitään tämmöistä. Riemun, kauhun, innostuksen ja paniikin tunteet velloo minun päässä jatkuvasti, enkä osaa oikein eritellä, että mikä niistä on päällimmäinen tunne kullakin hetkellä. Työharjoittelussa olen toki ollut monta kertaa aiemminkin, mutta toisella puolella maapalloa en ole vielä käynyt, saati viettänyt siellä puolta vuotta itsekseni. Sehän tässä jännittääkin kaikkein eniten.

Kun viime vuoden lopulla työpaikkani meni konkurssiin, olin tosi stressaantunut ja surullinen. Erityisen hankalaksi ja harmilliseksi tilanteen kuitenkin teki se, että olin jo suunnitellut elämääni jonkin verran eteenpäin ja päättänyt, että kun mulla on ekaa kertaa palkallinen kesäloma, lähden viimein käymään Amerikassa, sillä oon jo niin kauan haaveillut sinne matkustamisesta. Nämä haaveet sai jäädä takaisin hautumaan, kun työt loppuivat niin yllättäen. Tuntuu uskomattomalta, että yhtäkkiä mulle on tarjoutunut mahdollisuus mennä Atlantin toiselle puolelle sittenkin!

Se, että minun tuleva harjoittelupaikkani sijaitsee Yhdysvalloissa (tarkemmin sanottuna Michignanin osavaltiossa yläniemimaalla), on samaan aikaan unelmien täyttymys, mutta myös tosi pelottavaa. En oo ehkä vielä henkisesti valmistautunut siihen, mitä kaikkea tämä rupeama tulee minulta vaatimaan. Yritän valmistautua kaikkeen tosi huolellisesti ja tehdä listoja ja suorittaa vaadittavat toimenpiteet ajoissa, mutta silti jännitys on ihan älyttömän kova. Yritän kuitenkin virittäytyä positiiviseen mielentilaan joka kerta, kun jonkinlainen epäilys alkaa kalvaa.

Toivon, että pääsen kirjoittamaan sitten teillekin paljon kuulumisia Michiganista! Jos teillä on kokemuksia Amerikassa matkailusta tai pidemmästä oleskelusta siellä tai muualla ulkomailla, haluaisin mielelläni kuulla kaikki vinkit! Toivottakaa onnea, syyskuussa (tai luultavasti jo elokuun lopulla) mennään!

To make a long story short: I got an internship position in America, and hence I'll be living there for six months starting from September (and hopefully I'll get to go and travel there a bit sooner too)! I'm very excited and also super nervous. If any of you have tips on how to survive or what to do or see in the UP of Michigan (or the States in general), let me know. I'm going through all the emotions you could possibly imagine, all the time, but I'm sure everything will turn out just fine and I'll have a great experience. It has been a long-term dream of mine to visit the States, and to have a chance to work there makes it even more special and thrilling. Wish me luck!

Comments

  1. Voi vitsit, ihana uutinen! Onnea todella paljon työharjoittelupaikasta ♥ Varmasti jännittää lähteä yksin niin kauas, mutta uskon, että se tulee myös varmasti olemaan aivan huikea elämys! Mä aina sanon, että paskan määrä on vakio ja jossain vaiheessa sen on vain yksinkertaisesti loputtava, joten on ihana kuulla, että epäonnen jälkeen sulle tapahtuu jotain näinkin mieletöntä ja hyvää!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos kovasti, Emmi! <3 Toivon (ja uskon) myös, että kaikki menee hyvin ja mulle tulee tosi kiva harkkajakso. Ja ihan totta, vaikka välillä tuntuu, että mistään ei tuu koskaan mittään, niin kyllä sen onnen on joskus aivan pakko kääntyä :>

      Delete
  2. Ihan huikeeta, onnittelut! Voin vaan kuvitella jännityksen määrää ^^

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos paljon! Jännitys huitelee kyllä aivan pilvissä, mutta kyllä se siitä ! :>

      Delete

Post a Comment