Jan 28, 2020Found in

Loppusuoralla

Hancock, Michigan 49930, Yhdysvallat
Niin siinä vain on käynyt, että minun harjoittelujaksoni täällä Michiganissa alkaa olla jo loppupuolella. Aivan älytöntä, että olen ollut täällä jo paria viikkoa vaille viisi kuukautta. Minne aika oikein katoaa? Viimeisen kuukauden aikana on iskenyt pieni paniikki kun on tajunnut, että ei täällä enää kauaa olla. Hullua.

This just in: My time here in Michigan is soon coming to an end. It feels unbelievable that I have been here a couple weeks shy of five months. Where does the time go? During the past month I have come to realize that I truly won't be here for long anymore, and I feel kind of uneasy about it. It's so crazy.


Viimeiset pari kuukautta ovat sujuneet normaaleja työjuttuja tehdessä, mutta myös paria isompaa projektia suunnitellessa ja toteuttaessa. Niistä ensimmäinen oli tietenkin suomalainen itsenäisyyspäivä, jota me täällä juhlimme. Juhlan teemana oli suomalaiset ja amerikansuomalaiset naisikonit. Minä sain pukeutua ensimmäistä kertaa elämässäni kansallispukuun ja sain myös syödä pitkästä aikaa karjalanpiirakoita.

The past couple months have flown by doing normal work stuff, but also with planning and executing a couple bigger projects. The first one of them was, of course, the Finnish Independence Day that we celebrated here in Hancock. The theme of the celebration was the female icons of Finland and Finnish America. I got to wear one of Finland's folk costumes for the first time in my life. I also got to enjoy some Karelian pies.


Tietysti tässä välissä oli myös joulu ja uusi vuosi, jotka vietin länsirannikolla Washingtonissa. Siellä joulutunnelma ei ollut aivan yhtä luminen kuin täällä Michiganissa, nimittäin lännessä vettä tuli kuin saavista kaatamalla koko joululomani ajan, kun taas Michiganissa lunta tulee jatkuvasti lisää.

Also, Christmas and new year happened. I spent them on the West coast, in Washington. There the Christmassy feeling was not necessary as snowy as here in the Upper Peninsula - to be honest, the couple weeks I spent in Washington were mostly rainy and then a bit more rainy, and then there was some more rain, whereas in Michigan it seems like snowing is never coming to an end.


Viime lauantaina juhlimmekin Heikinpäivää. joka on amerikansuomalaisten talvijuhla, johon kuuluu yksi amerikansuomalaisten perinnehahmoista, Heikki Lunta. Juhlaan kuului myös paraati ja erilaisia pihaleikkejä, tori sekä iltamat ja paljon muuta Finnish American Heritage Centerin järjestämää ohjelmaa.

On Saturday we had the second one of the winter's big celebrations, Heikinpäivä. One of Heikinpäivä's main characters is Heikki Lunta, who is the embodiment of a Finnish snow god. He truly seemed to be present on Saturday, judging by the amount of snow. The celebration was started with a parade, but we also had a Finnish market, some yard games and a dance in the evening, plus all the other program that were culminated in Saturday's main event.


Minäkin pääsin osaksi paraatia! Aluksi minun oli tarkoitus pukeutua samaan kansallispukuun kuin itsenäisyyspäivänä, mutta kun kuulin, että varastossa on muumipukuja, en tietenkään voinut olla varaamatta sellaista itselleni. Kuvassa minä ja suomalainen vaihto-opiskelija Kata olemme kiirehtimässä paraatiin, kun sattumalta eräs nainen otti meistä kuvan, jonka myöhemmin löysimme Instagramista.

I also got to be a part of the parade! My plan was, at first, to dress up in the same national folk costume as I did on Independence Day, but as soon as I heard that they had Moomin costumes, I said I'd be a Moomin. In the picture above you can see me and a Finnish exchange student Kata dressed up as Moomins. We were hurrying our way to the parade, as a lady stopped us and took a picture of us, which we later found on Instagram.


Muuten arki on sujunut aika tasaisesti työn ja vapaa-ajan välillä painotellen. Olen kutonut ja lukenut paljon, sekä bingettänyt Kardashianeja ja muita höpösarjoja. Tämän viikon lopulla olisi tarkoitus mennä päiväretkelle Marquetteen suomalaisten vaihtareiden kanssa, mutta muuten loppuajan suunnitelmat ovat aivan täysin auki. Toivon, että pääsisin tekemään viikonloppumatkan joko Duluthiin tai Minneapolisiin, mutta se jää nähtäväksi. Voi olla, että pääsen myös tekemään toisen pienen retken alaniemimaalle Michiganin pääkaupunkiin Lansingiin ja Detroitiin. Pidän peukkuni pystyssä.

Kohta sitä ollaan jo takaisin Suomessa.

Other than that, the days go by balancing between work and free time. I have knitted and read a lot, as well as binge watched Keeping Up With The Kardashians and other just as trivial shows. In the end of this week my plan is to go on a day trip to Marquette with Finnish exchange students, but other than that I really don't have any plans for the rest of my time here. I hope that I could make a small weekend trip to either Duluth or Minneapolis, but we'll see if that happens. There also is a chance that I might end up going to the state capital Lansing and Detroit for a few days. I'm keeping my fingers crossed.

And then soon I'll be back in Finland.

No comments:

Post a Comment

Powered by Blogger.
Theme Designed By Hello Manhattan
|

Your copyright

Jutta R.